Tahattomat ja tahalliset jouluperinteet

Lasten myötä olen löytänyt itsestäni varsinaisen perinteiden luojan. Huomaan, että yhä useammin perheemme juhlapäiviin tai erityistilanteisiin liittyvän tietynlaisia vakiintuneita tapoja ja rituaaleja. Joulu on tietysti kaikkien perinteiden toteuttamisten kiireisintä aikaa. Ja välillä tulee luotua myös perinteitä, jotka ovat noloja, tai suorastaan outoja.

Meillä, kuten varmasti usealla muullakin, joulunodotukseen liittyy kauneimpien joululaulujen laulamiset, leivonnat, joulukadun avaukset, torit, lasten joulujuhlat, jouluaaton kirkossa käynnit, joulusaunat ja Lumiukko-elokuva.

Tyttäreni bucket list kiteyttää olennaisimmat.

 Heti alkuun se noloin perinne

Muutama vuosi sitten satuin vahingossa luomaan joulun perinteen, joka on yksi odotetuimmista. Aatonaattona käymme joka vuosi illansuussa Vantaalla, Honkanummen hautausmaalla, laskemassa kynttilät mummille ja vaarilleni. Hautausmaakävelyn jälkeen suuntaamme lähellä olevaan Ikeaan, joka on sulkemisaikaan hiljainen ja vain muutama turisti tulee eksyneen oloisena vastaan. Tilaamme kaikille tarjottimellisen hodareita ja limua. Tämä kaikessa absurdiudessaan on muodostunut meidän perheen yhteiseksi vitsiksi ja tätä perinnettä lapset vaativat ja odottavat joka vuosi. Ikea aatonaattona, hiljaisena ja aavemaisena, on todella mielenkiintoinen lisä jouluvalmistelujen seassa.

Leipäperinne

Toinen erikoisuus on joka joulu minut valtaava leivän leipomisen mania. Jo useita vuosia sitten sain hyvältä ystävältäni mallasleipäreseptin ja aloin leipoa leipää joululahjaksi rakkaimmilleni. Pikkuhiljaa homma on levinnyt käsiin ja olen alkanut muistaa myös muita tärkeitä, kiitettäviä ja merkityksellisiä ihmisiä leivällä. Viime vuonna pääsin ennätykseen leipomalla 25 lämmintä leipäpakettia, tänä vuonna saldoksi näyttäisi tulevan 23 leipää. Lapset tietävät, milloin meillä alkaa joulupuuhat, kun äiti taas "sekoaa" ja alkaa tehtailla leipiä.

Joulukoristeperinne

Kun lapset olivat vielä pieniä aloin kerätä heille joka joulu lasisia erikoiskoristeita joulukuuseen. Joka joulu jokainen saa hankkia yhden oman koristeen, usein Stockmannin mahtavalta joulukoristeosastolta. Ajatus on, että kun lapset joskus lentävät pesästä, saa jokainen mukaansa valikoiman omia joulukuusenkoristeita, jotka muistuttavat jokaisesta lapsuuden joulusta. Koska koristeet ovat lasia, on niistä jokunen mennyt rikki kuusenkoristelupuuhissa ja huomaan näissä tilanteissa (kun silloin tulee ihan itku), että tästä perinteestä on muodostunut myös lapsilleni sydämen asia.

Toinen joulukoristeisiin liittyvä perinteemme on rakentaa joulumaa valoineen, luistelukenttineen ja joulukuusineen. Olen joskus ehdottanut, että jätetäänkö joulumaa tällä kertaa tekemättä, mutta lasten vaatimuksesta se on joka vuosi aseteltu esille.

Jouluaaton perinteet

Jouluaatto on jo kolmentoista vuoden ajan vietetty meidän kotona. Kokoonpano on vaihdellut kahdestatoista kahdeksaan vierasta, mutta joka vuosi kokoonnumme jo aamusta meille. Joulupuuro, joulurauhan julistus, Lumiukko-elokuva, joulukirkko, Hietaniemen haustausmaakäynti, joulusauna, pitkä ruokapöytä, joulupukki ja yölliset lautapelit viinilasin kanssa tuovat tutun ja turvallisen rytmin itse aattopäivään. Lapsille on tärkeää, että vieraat myös jäävät yöksi ja saamme aloittaa joulupäivän yhdessä.

Joulunaika on tietyllä tavalla aina suorittamista, mutta samaan aikaan ihana jouluperinteiden toteuttamishetki, joka luo tärkeitä muistoja ja yhdessäolon tunnelmaa. Jotkut asiat ovat ja pysyvät <3